Tiedotteet ja kannanotot
 |
Perjantaina 3.5.2019 TEH ry:n järjestämä keskustelutilaisuus ”Matkalla Brysseliin – miten voivat suomalaiset tuotantoeläimet EU:ssa” sujui rennosti, mutta asiallisesti. Osallistujamäärä paikalla oli pieni, vaikka tilaisuuden keskustelijat olivat eurovaaliehdokkaat Max Schulman (RKP) ja Sirpa Pietikäinen (Kok). Koemme kuitenkin, että tilaisuus oli onnistunut ja saimme hyvän ja mielenkiintoisen keskustelun aikaiseksi eurovaaliehdokkaiden kanssa. Keskustelun aikana tuli selkeästi esille, että Suomen kotieläintuotannon korkeaa tasoa tulisi tuoda EU:ssa enemmän julki. Tuottajille olisi hyvä maksaa lisää tuotteista esimerkiksi hyvinvointimerkkijärjestelmää käyttäen. Uudessa CAP:ssa tulisi huomioida myös Suomen erilaiset tuotanto-olosuhteet. Myös Hämeen Sanomat julkaisi sunnuntaina jutun yhdistyksen toiminnasta.
Tästä tapahtumasta saimme taas uutta puhtia järjestää ja ideoida mahdollisia seuraavia tapahtumia. Ensi kerralla toivomme, että mahdollisimman moni jäsen pääsisi paikalle tukemaan yhdistyksen toimintaperiaatteita, jotta saisimme lisää näkyvyyttä yhdistykselle!
Hyvää ja toivottavasti lämpimämpää kevättä,
Anna Koljonen (Pj)
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
16.4.2019 TIEDOTE Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry
Eläinten hyvinvointilain valmistelua tulee jatkaa edellisen esityksen pohjalta korostaa Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry
Uusi eduskunta tulee päättämään vaalien jälkeen monesta nyt kesken jääneestä lakiesityksestä. Yksi niistä on eläinten hyvinvointilaki, jota oli valmisteltu pitkään, mutta joka jäi maakuntauudistuksen jalkoihin hallituksen erottua. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry muistuttaa, että eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja kotimaisen kotieläintuotannon mahdollisuuksien varmistaminen tulee olla mukana tulevassa hallitusohjelmassa. Eläinten hyvinvointilain valmistelua tulee jatkaa edellisen esityksen pohjalta.
- Eläinten hyvinvoinnin kannalta on surullista, että nyt uusiin eläinsuojiin investoiminen on lähes pysähtynyt, kun ei tiedetä mitä uusi eläinten hyvinvointilaki tuo tullessaan. Ei uskalleta panostaa eläinten hyvinvoinnin kannalta parempiin uusiin ratkaisuihin ja tiloihin, kun ei ole tietoa uusista vaatimuksista. Investoinnit tehdään pitkälle tähtäimellä ja rakenteiden muuttaminen myöhemmin on hankalaa ja kallista. Tulevassa hallitusohjelmassa tulee varmistaa kotimaisen tuotannon kilpailukyky eikä lisäkustannuksia alalle tarvita, muistuttaa TEH ry:n puheenjohtaja Anna Koljonen, joka on itse nuori maidontuottaja.
Investoinnit kotieläintuotannossa lisäävät niin eläintenhyvinvointia kuin niiden kanssa työskentelevien ihmisten hyvinvointia. Ne elävöittävät maaseudun elinkeinoja ja rakennushankkeet luovat töitä. Suomalainen kotieläintuotanto tuottaa puhtaita raaka-aineita tiukoin eläinten hyvinvoinnin vaatimuksin ja valvotusti. Kotimaisella elintarviketeollisuus taas on tärkeä alueelliselle elinvoimalle ja työllisyydelle. Ilman kotimaista eläintuotantoa meillä ei olisi nykyisenlaista kotimaista elintarviketeollisuutta eikä niiden tarjoamia työpaikkoja ihmisille.
Lisätietoja
Yhdistyksen puheenjohtaja Anna Koljonen anna.koljonen@gmail.com p. 0443832815
Yhdistyksen sihteeri Leena Suojala leena.suojala@mtk.fi p. 0407792945
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
TIEDOTE 21.5.2018
Eläimen hyvinvointi ja terveys mukana tuotantoeläinten jalostuksessa
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry on huolissaan joistakin tuotantoeläinten jalostuksen epätoivotuista seurauksista. Jos tuotantoeläinten jalostustavoitteena on ensisijaisesti korkea tuotos, se syrjäyttää helposti sellaiset ominaisuudet, jotka ovat vahvasti kytköksissä eläinten hyvinvointiin ja terveyteen.
Esimerkkejä näistä ominaisuuksista ovat mm. nopeakasvuisuus, suuri koko, kaksoislihaksisuus ja korkea tuotosvolyymi. Belgian sininen -nautarotu ei pysty synnyttämään normaalisti vasikan kaksoislihaksen ja suuren koon takia. Emakoiden pahnuekoot taas tietyillä jalostuslinjoilla alkavat olla niin suuria, että emo ei pysty niitä enää yksin hoitamaan. Euroopassa vallitseva broilerityyppi on nopeakasvuinen, jolloin lintujen jalkaterveys on kovilla. Turkistalousmaissa suurikokoisten kettujen silmäluomien rakenne ja nahan poimuisuus saattavat aiheuttaa alttiutta silmäsairauksille.
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry korostaa suomalaisen kotieläinelinkeinon omaa vastuuta eläinjalostuksessa. Tavoitteena tulee olla terveet, elinvoimaiset ja toimintakykyiset tuotantoeläimet. Elinkeino onkin yhteisesti sopinut mm. ettei se hyväksy Belgian sininen- nautarodun jalostamista. Suomessa broilerien kasvunopeutta hillitään ja kuivikepohja pidetään kuivana, jotta broilerien jalkaterveys säilyisi hyvänä. Suomalainen turkisala on linjannut, ettei se hyväksy suurikokoisten kettujen jalostamista ja kettujen rakenteeseen ja nahan poimuisuuteen kiinnitetään jalostusvalinnoissa huomiota.
”Eläinjalostus on laajaa kansainvälistä toimintaa ja siihen voi olla vaikea vaikuttaa. Elinkeinon yhteisillä vastuullisilla toimilla voidaan kuitenkin myös geneettisiä ongelmia ehkäistä. Terveet ja elinvoimaiset tuotantoeläimet ovat kannattavan tuotannon lähtökohta.”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Martin Ylikännö.
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry on valtakunnallisesti toimiva eläinsuojeluyhdistys, jonka tavoitteena on tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen tuotanto-olosuhteet huomioiden. TEH ry on osallistunut kansalaisjärjestönä mm. uuden kansallisen eläinten hyvinvointilain valmisteluun, jossa tullaan säätämään myös eläinjalostuksesta.
Lisätietoja
Yhdistyksen puheenjohtaja Martin Ylikännö martin.ylikanno@koskinasula.fi
Yhdistyksen sihteeri Leena Suojala leena.suojala@mtk.fi p. 0407792945
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
19.4.2016 TIEDOTE
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry: Tiedä lihasi alkuperä!
Joukkoruokailussa ja ravintoloissa täytyy olla mahdollisuus tietää missä liha on tuotettu. Tiedostava kuluttaja voisi näin antaa tukensa kotimaiselle tuotannolle myös syödessään ravintolassa.
Julkiset ruokapalvelut ja etenkin suuret ravintolaketjut onnistuvat helposti kadottamaan lihan alkuperän. Kuluttaja ei tiedä mistä hänen syömänsä liha on peräisin, miten se on tuotettu ja täyttääkö tuotanto-olosuhteet edes suomalaiset vähimmäisvaatimukset eläinten hyvinvoinnin osalta. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry on huolissaan siitä, että lihan alkuperämerkintä jää usein ravintolan vapaaehtoisuuden varaan. Alkuperän tulee näkyä ravintoloissa ja ruokaloissa käytetyssä lihassa.
Lihavalmisteiden kuten makkaroiden ja leikkeleiden osalta niihin käytetyn lihan alkuperä on valitettavasti vielä enemmän pimennossa kuluttajalta. Vaikka kauppojen kuluttajapakkauksissa viestitään suomalaisuutta, ei käytetyn lihan alkuperää tarvitse merkitä pakkaukseen. Liha ei välttämättä ole kotimaista, vaikka pakkauksen mielikuva siihen viittaakin. Käytetyn lihan alkuperä tulee näkyä myös lihavalmistepakkausten merkinnöissä.
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry korostaa, että kotimainen liha tulee suomalaiselta tilalta, ei jalostuslaitoksesta. Suomalaista tuotantoa ja tuotantoeläinten hyvinvointia tuetaan vain ostamalla kotimaisesta raaka-aineesta tehtyjä tuotteita. Kotimaiseen ruokaan käytetyt eurot jäävät hyödyttämään suomalaista taloutta. Sekä ruuan tuotanto ja jalostus ovat merkittäviä työllistäjiä Suomessa.
-Suomessa tulee huolehtia siitä, että kotieläintuotantomme kilpailukyky ja kannattavuus säilyy. Kun tuotanto on kannattavaa, voidaan eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä ottaa paremmin käyttöön, sanoo Ylikännö.
-Lisäksi on muistettava, että oma elinvoimainen ruokaketju on tärkeä osa jokaisen itsenäisen valtion rakennetta ja huoltovarmuutta, lisää yhdistyksen puheenjohtaja Martin Ylikännö
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry edistää tuotantoeläinten hyvinvointia ja terveyttä huomioiden myös tuotantoympäristön. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa v 2016 sikayrittäjä Martin Ylikännö Huittisista.
Yhdistyksen nettisivut www.teh.fi .
Lisätietoja:
Pj Martin Ylikännö koskinasula@pp.inet.fi , p. 0400797458
Siht Leena Suojala leena.suojala@mtk.fi, p. 0407792945
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 |
Tiedote 26.2.2015
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistyksen TEH ry vaatii maalaisjärkeä eläinsuojelulain uudistukseen.
Yhdistys muistuttaa, että suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvointia voidaan edistää vain niin kauan kuin meillä on omaa kotieläintuotantoa. Riski, että lainsäädännöllä suojellaan eläintuotanto pois Suomesta, on olemassa.
Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry korostaa, että eläinsuojelulain uudistamisessa tavoitteena on tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen, mutta se tulee nähdä osana laajempaa kokonaisuutta. Toimittaessa unionin vapailla elintarvikemarkkinoilla, on kotieläintuotannon oltava avointa ja vastuullista, mutta ennen kaikkea kannattavaa. Suomessa markkinoilla on eläintuotteita, jotka on tuotettu maissa, joiden eläinsuojelulainsäädäntö ei täytä meidän kansallisen eläinsuojelulakimme vaatimuksia. Tuontielintarvikkeiden tuotantomenetelmiin emme voi kansallisesti vaikuttaa. Kansallisesti tiukemmat eläinsuojeluvaatimukset vääristävät kilpailua ja heikentäisivät entisestään suomalaisen tuotannon kannattavuutta. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisestä tulee huolehtia vapaaehtoisin keinoin ja korvausjärjestelmää kehittämällä, ei karkottamalla tuotanto Suomen ulkopuolelle.
-Ruuan tuotanto ja jalostus ovat merkittäviä työllistäjiä myös Suomessa. Meillä ei ole enää varaa menettää enempää tuotannollisia työpaikkoja. Kotimaiseen ruokaan käytetyt eurot jäävät hyödyttämään suomalaista taloutta. Lisäksi on muistettava, että oma elinvoimainen ruokaketju on tärkeä osa jokaisen itsenäisen valtion rakennetta, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Martin Ylikännö.
-Suomessa tulee huolehtia siitä, että kotieläintuotantomme kilpailukykyä ei rapauteta ylisääntelyllä. Tämä on mahdollista ilman, että eläinten hyvinvoinnista joudutaan tinkimään, lisää Ylikännö.
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry ja sen asiantuntijat ovat käytettävissä, kun pohditaan keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. TEH ry korostaa, että asetusten minimivaatimukset esim. karsinan pinta-alalle eivät yksin takaa eläimen hyvinvointia, vaan hyvinvoinnin takana on eläinten hoitaja, joka on aina vastuussa eläintensä hyvinvoinnista. Myös kannattavuus on riippuvainen hoitajan ammattitaidosta ja osaamisesta ja vain hyvinvoiva tuotantoeläin on kannattava.
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry on perustettu keväällä 2012. Yhdistyksen tarkoituksena on tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuotantoympäristö huomioiden. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa v 2015 Martin Ylikännö Huittisista. Yhdistyksen nettisivut www.teh.fi.
|
TEH ry:n tiedote 3.2.2014:
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry muistuttaa, että suomalaisten sikojen hyvinvointia voidaan edistää vain niin kauan kuin meillä on kotimaista sianlihantuotantoa.
TEH ry:n kannanotot vuonna 2013:
1. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry suosittelee, että vasikoiden nupoutus tehdään rauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa sekä toimenpiteestä aiheutuvaa pitempikestoista kipua hoidetaan tulehduskipulääkkeellä.
2. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry on huolestunut loppukevään kuiviketilanteesta. Kuivikkeiden saatavuus on paikoitellen ollut ongelmallista, erityisesti turpeen ja oljen osalta. Niukkuudesta johtuen hinta on jopa kolminkertaistunut ja aiheuttanut lisäkustannuksia muutenkin tiukassa taloudellisessa tilanteessa toimiville kotieläintiloille. Riittävä kuivitus on ehdoton edellytys eläinten hyvinvoinnille.
3. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry muistuttaa hyvinvointitukeen sitoutuneita kotieläintuottajia huolehtimaan terveydenhuoltosuunnitelman päivityksestä 30.4. 2013 mennessä ottamalla yhteys hyvissä ajoin terveydenhuoltoeläinlääkäriin.
